kauhuromaani

Selite

Etenkin romantiikan ajan suosima romaanimuoto, jossa kuvataan pelottavia ja järkyttäviä yliluonnollisia tapahtumia ja luodaan näin kauhun ilmapiiri.
Kauhukirjallisuuden aineksia sisältyy jo esim. Petronius Arbiterin (k. 66) Satyricon-romaanin tarinaan ihmissudesta sekä joihinkin Senecan, Apuleiuksen ja Lukianoksen teoksiin. Keskiajalle olivat luonteenomaisia kuolemantanssin ja helvetin kuvaukset. Kauhukirjallisuus omana lajinaan alkoi muotoutua 1700-luvun lopulla, ensin Englannissa goottilaisen romaanin myötä.

Tämän jälkeen kauhugenre on muodostanut oman yhä laajenevan traditionsa. Kauhutarinoiden hirviöt ovat usein rajatilan ilmiöitä, ts. sekä eläviä että kuolleita, kuten zombiet, aaveet tai vampyyrit. Modernin kauhukirjallisuuden klassikoihin kuuluvat monet StephenKingin (s. 1947) romaanit, kuten Carrie (1974, suom.) ja Shining (1977, Hohto). Suomalaisen kauhukirjallisuuden klassikkoa edustaa esim. Mika Waltarin Kuolleen silmät (1926), jonka hän julkaisi Kristian Korpin nimellä.

Lisätiedot Latinan horror=väristys, kammo, kauhu

Erikieliset vastineet

novela de terror	espanja (español)
romanzo dell'orrore	italia (italiano)
roman sensationnel	ranska (français)
skräckroman	ruotsi (svenska)
Schauerroman	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

goottilainen romaani (vieruskäsite)
kauhukertomus (vieruskäsite)
kummitustarina (vieruskäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 16.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kauhuromaani.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →