ekfrasis

Määritelmä todellisen tai fiktiivisen kuvallisen esityksen verbalisointi sanataideteoksessa, esim. runossa

Selite Antiikin Kreikassa käsitteellä tarkoitettiin alkuaan kuvausta yleensä, 300-luvulta alkaen erityisesti sellaista lyriikan muotoa, jossa kuvauksen kohteena on kuvataideteos tai veistos. Varhaisin tunnettu ekfrasis on Iliiaan XVIII lauluun sisältyvä laaja kuvaus Akhilleen kilvestä. Maineikkaimpia ekfrasiksen edustajia on John Keatsin "Ode on a Grecian Urn" (1819), jonka innoittajiin kuului Pariisin Louvreen sijoitettu Sosibios-maljakko. Virikkeitä Keatsin antiikkiaiheisiin runoihin tarjosivat lisäksi lordi Elginin Kreikasta tuomat ja British Museumissa säilytetyt Parthenonin veistokset. Kuvia kuvaavia runoja ovat myös esim. Eino Leinon runo "Kreikkalainen korkokuva" (Syreenien kukkiessa, 1920) sekä yhdysvaltalaisten Frank O'Haran "On seeing Larry Rivers' Washington Crossing the Delaware at the Museum of ModernArt" (1955) ja John Ashberyn "Self-Portrait in a Convex Mirror" (1975). Postmodernissa runoudessa ekfrasista on usein hyödynnetty pastissin tai parodian tarkoituksessa.

Lisätiedot Kreikan ekphrasis=kuvaus

Lähikäsitteet

kinekfrasis (vieruskäsite)
kuva (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 30.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:ekfrasis. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:ekfrasis.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →