vapaaoikeudellinen koulukunta

Määritelmä 1800-luvun lopulta lähtien eri maissa esiintyneet oikeudellisen ajattelun suuntaukset, jotka hieman eri perustein ja erivahvuisesti pyrkivät korostamaan lainsoveltamisen itsenäisyyttä suhteessa kirjoitettuun lakiin

Selite

Perusteet, joiden nojalla koulukunnan edustajat korostivat lainsoveltamistoiminnan itsenäisyyttä verrattuna kirjoitettuun lakiin, saattoivat olla kahdenlaisia.

Yhtäältä saatettiin väittää, että kirjoitettu laki ei tosiasiassa ohjaa niin tyhjentävästi tuomarin toimintaa kuin oikeusideologisin perustein haluttiin väittää, joten oli tarkoituksetonta ylläpitää sellaista oikeusideologista fiktiota.
Toisaalta saatettiin, osittain edelliseen liittyen, katsoa, että kirjoitettu laki ei välttämättä mm. yhteiskunnallisen kehityksen ollessa nopeaa saata tarjota tuomarille riittävää ratkaisupohjaa. Tämän vuoksi hänen tulisi omaksua itsenäinen ja kriittinen asenne siihen ja tehdä ratkaisunsa parhaaksi harkitsemallaan tavalla.

Kummallekin perustelutavalle on yhteistä jossain määrin intressilainoppiin liittyvä käsitys, jonka mukaan oikeussäännöt ja niiden soveltaminen ovat keinoja pyrittäessä tiettyihin yhteiskunnallisiin päämääriin. Oikeussäännön formuloinnissa on mahdollista epäonnistua, tai toisaalta oikeussäännöstä voi yhteiskunnan muuttuessa tulla ainakin osin epätarkoituksenmukainen ennen kuin se täysin kumotaan tai sitä muutetaan.

Nimitys vapaaoikeudellinen koulukunta on saksaksi Freirechtsschule ja italiaksi giusliberismo.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

BrusiinO1938, KlamiH1980, KlamiH1990b, LarenzK1988

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.5.2024: Oikeustiede:vapaaoikeudellinen koulukunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vapaaoikeudellinen koulukunta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →