Pohjois-Amerikan tutkimus:luomismyytti

    Tieteen termipankista

    luomismyytti

    luomismyytti
    Määritelmä maailman ja ihmisten synnystä kertova myytti
    Selite

    Luomismyytit kuuluvat niin intiaanien kuin muidenkin kansojen vanhimpiin uskonnollisiin kerrostumiin. Luomismyytit kertovat maailman ja ihmisten synnystä. Se, mitä oli ennen alkua sekä miten ja mistä aineksista maailma tehtiin, vaihtelee eri luomiskertomuksissa. Kaikkia luomiskertomuksia kuitenkin yhdistää se, että alussa oli kaaos, joka luojavoiman oli saatava järjestykseen. Samalla selitetään usein erilaisia kulttuurisia piirteitä kuten sukupuolirooleja ja yhteiskuntajärjestystä. Pohjois-Amerikan intiaaneilla on neljäntyyppisiä maailman luomismyyttejä, jotka kertovat ihmisen synnystä: 1) sukeltajamyytti, 2) ilmaantuminen maan alta, 3) ilmaantuminen taivaasta ja 4) ihmisen luominen tässä maailmassa.

    Sukeltajamyytissä jokin eläin sukeltaa alkumeren pohjasta maata, josta luodaan maailma. Esimerkiksi Kalifornian maidujen luomismyytissä Kilpikonna saapui lautalla pohjoisesta. Höyhenistä tehty köysi putosi alas taivaasta ja köyttä laskeutui Maan Nimeäjä. Hän astui Kilpikonnan lautalle ja lupasi lopulta Kilpikonnan pyynnöstä luoda maata. Maan Nimeäjä sitoi köyden Kilpikonnan ympärille ja tämä sukelsi veteen, kunnes viimein nousi pintaan mukanaan hieman hiekkaa. Maan Nimeäjä loi Kilpikonnan tuomasta hiekasta maan, auringon, kuun, ja kaikki muut asiat maailmassa. Lopulta hikoilumajassa Maan Nimeäjä loi myös ihmiset. Hän sekoitti punaista maata ja vettä ja muovasi tuosta punaisesta maasta miehen ja naisen. Ensimmäinen mies oli nimeltään Kuksu, ja ensimmäinen nainen oli Aamutähden Nainen.

    Toisessa luomismyyttiversiossa ihmiset ovat jo olemassa, ja he saapuvat maailmaan maan alta. Esimerkiksi lakotojen myytti ihmisten saapumisesta maan alta tähän maailmaan edustaa tätä luomiskertomustyyppiä. Iktómi vaelteli maan päällä etsien Biisonikansaa. Se kulki maan alle, mistä se löysi ihmisiä. Iktómi houkutteli heidän johtajansa Tokáhen seuraamaan itseään, minkä tämä tekikin ja saapui lopulta maan päälle Mustilla kukkuloilla sijaitsevan luolan kautta. Tokáhe ihaili maan päällisiä asioita ja palasi maan alle. Hän houkutteli kuusi muuta miestä perheineen palaamaan kanssaan maan päälle. Saavuttuaan he huomasivat Iktómin huijanneen heitä. Biisoneita ei ollutkaan tarpeeksi, sää oli huono ja ihmiset joutuivat näkemään nälkää. He eivät kuitenkaan voineet enää palata takaisin maan alle. Näistä ihmisistä muodostui Seitsemän Neuvoston Tuli eli lakotojen kansa.

    Taivaallisessa motiivissa ihmisen alkuperä on taivaalla. Esimerkiksi koillisen irokeeseilla ihmisen syntymyytti kertoo, kuinka raskaana ollut Taivasnainen putosi ylhäältä ylisestä maailmasta tähän maailmaan. Nainen halusi, että hänen miehensä antaa keskellä taivasta kasvaneesta suuresta puusta juuren kaarnaa, johon kukaan ei saanut kajota. Ensin mies kieltäytyi mutta lopulta suostui pyyntöön. Hän kaivoi maata puun juurelta, jolloin taivaankanteen syntyi reikä ja sen myötä suora yhteys alapuolella olevaan tähän maailmaan. Taivasnainen kurkotteli reiästä ja putosi lopulta alas. Alla oli iso meri, ja hän oli putoamassa siihen, kun neljä isoa lintua otti hänet kiinni. Meressä uiskenteli kilpikonna, jonka selkään linnut laskivat Taivasnaisen. Tämän jälkeen linnut sukelsivat meren pohjasta maata, josta syntyi maailma kilpikonnan selkään.

    Joissakin luomismyyteissä ihminen luodaan tässä maailmassa, joka on jo olemassa mutta jossa ei vielä ole ihmistä. Luoja on tavallisesti jokin kulttuuriheeros. Esimerkiksi blackfoot- eli mustajalkaintiaanien myyteissä Napi eli Vanha Mies luo ihmiset maailmaan kierreltyään aikansa siellä täällä.

    Joskus puhutaan myös yhdistelmämotiivista, joka on hieman epämääräisempi kategoria luomismyyteissä. Niissä luomisepisodi liittyy johonkin laajalle levinneeseen myyttiin, jolla ei muille kansoille ollut kosmologisia merkityksiä.
    Lisätiedot Käsitesivu pohjautuu teokseen: Andersson, Rani-Henrik, Riku Hämäläinen ja Saara Kekki (2013). Intiaanikulttuurien käsikirja: Kulttuurin, historian ja politiikan sanastoa. Helsinki: Gaudeamus.

    Erikieliset vastineet

    creation mythenglanti (English)

    Käytetyt lähteet

    Andersson&Hämäläinen&Kekki2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 19.5.2024: Pohjois-Amerikan tutkimus:luomismyytti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Pohjois-Amerikan tutkimus:luomismyytti.)