pappi

Määritelmä opettamista ja pyhiä toimituksia varten toimeensa asetettu seurakunnan työntekijä

Selite

Uudessa testamentissa yleistermi pappi (kr. hiereus, lat. sacerdos) kuvaa juutalaista pappeutta. Varhaisten kristillisten seurakuntien ja kirkon (molemmat kr. ekklesia) vastuunkantajista käytetään nimityksiä episkopos, ”kaitsija” (esim. 1. Tim. 2:4, myöhemmin piispa), diakonos, ”seurakunnanpalvelija” (esim. 1. Tim. 3:8, myöhemmin diakoni) sekä presbyteros, ”seurakunnanvanhin” (esim. 1. Tim. 5:19, myöhemmin presbyteeri, pastori tai vanhin). Muut nimitykset, kuten ”apostoli”, ”profeetta”, ”paimen”, ”evankelista” ja ”opettaja” (Ef. 4:11) tulkitaan usein kolmen ensinmainitun asettamissa puitteissa.

Kristillisillä kirkoilla on erilaisia käsityksiä pappeudesta ja sen myötä runsaasti erilaisia terminologioita. Yhden kirkkokunnan sisälläkin eri kielialueet ovat joskus keskenään erilaisia. Raamatullinen hiereus-termi varataan usein kaikkien kristittyjen ”yleiselle pappeudelle” (saks. allgemeines Priestertum) erotukseksi pappisvihkimyksessä eli ordinaatiossa saatavasta erityisestä pappisvirasta. Termi yleinen pappeus on protestanttinen, mutta sitä vastaa roomalaiskatolisessa kirkossa ilmaus ”yhteinen pappeus” (saks. gemeinsames Priestertum, huom! saksassa allgemein = yleinen, jokaiselle erikseen kuuluva, gemeinsam = yhteinen, jaettu).

Protestanttisen yleisen pappeuden korostuksen vuoksi englannin termi priest ja saksan termi der Priester on yleensä varattu joko 1) yleiselle pappeudelle protestanteilla tai 2) roomalaiskatoliselle ja ortodoksiselle pappeudelle. Tästä yleissäännöstä poiketen ruotsin präst tarkoittaa kuitenkin ordinoitua pappia, ja myös anglikaanisessa kirkkokunnassa termiä priest voidaan käyttää papista. Suomen ”pappi” kääntyy englanniksi suhteellisen neutraalisti termillä pastor ja saksaksi termillä der Pfarrer, die Pfarrerin. Myös englannin minister ja (tittelinä) the Reverend ovat mahdollisia. Käännöksissä on syytä huomioida lähtökielen olettama kirkkokunta ja sen erityiset käytännöt, jotka saattavat tietoisesti ja identiteettiä luoden poiketa naapurikirkoista.

Pappisvirka (engl. ordained ministry) tarkoittaa pappisvihkimyksessä saatua statusta, käytännössä yleensä pappeutta. Papin virka (tai papinvirka) puolestaan tarkoittaa seurakunnan työtehtävää, esim. kappalaisen tai seurakuntapastorin virkaa. Termi virka (lat. ministerium, engl. ministry) on yleisnimike erilaisille tehtäville, esim. kolmisäikeinen virka (engl. threefold ministry) = piispan, papin ja diakonin virkojen muodostama kirkollisen viran kokonaisuus, virkaan vihkiminen = ordinaatio eli pappisvihkimys, virkaan asettaminen = seurakunnan työtehtävään siunaaminen. Englannissa esiintyvä, maallikkoutta painottava ilmaus ordered ministry tarkoittaa sellaista työ- ja virkajärjestelyä, joka ei rakennu ordinaation varaan.

Pappisvihkimys ja sitä mukaa pappeus (engl. priesthood, saks. Priestertum) on katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa sakramentti, luterilaisuudessa ja anglikanismissa puolestaan Jumalan asettama ja vihkimyksessä saatu status, jonka haltija voi saarnata ja toimittaa sakramentteja. Muissa protestanttisissa kirkoissa pappeuden asema vaihtelee ja se saattaa olla alisteinen maallikkovanhempien eli presbyteerien johtotehtävälle. Pappeuteen liittyvä kielellinen monimuotoisuus heijastaa historian varrella muotoutuneita kristillisiä identiteettejä.

Erikieliset vastineet

pastor	englanti (English)
priest	englanti (English)	(usein katolinen)
der Pfarrer, die Pfarrerin	saksa (Deutsch)
der Priester	saksa (Deutsch)	(usein katolinen)

Käytetyt lähteet

Metso&Ryökäs2005, ZittingH2020

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.5.2024: Teologia:pappi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Teologia:pappi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →